Hän ei pystynyt integroitumaan muiden lasten joukkoon

Varhaislapsuudessaan ei Fritz tehnyt, mitä häntä pyydettiin tekemään. Hän teki vain juuri sitä mitä halusi tehdä tai päinvastoin kuin oli kerrottu mitä tehdä. Hän oli aina levoton ja hermostunut ja yritti napata mitä tahansa sai käsiinsä. Koska hänellä oli huomattava tarve hävittää, kaikki mitä hän sai käsiinsä oli pian revitty tai rikottu.

Hän ei koskaan pystynyt integroitumaan leikkivien lasten joukkoon. Hän ei koskaan mennyt muiden lasten luo, eikä ollut heistä kiinnostunut. He vain saivat hänet kiihtymään. Hän tuki pian aggressiiviseksi ja löi heitä millä tahansa onnistui saamaan käsiinsä (kerran vasaralla), huolimatta vaaran aiheuttamista muille. Tämän takia hänet heitettiin ulos lastentarhasta vain muutaman päivän kuluttua. Yhtälailla hänen koulunsa keskeytyi ensimmäisenä päivänä syynä täysin estoton käytöksensä. Hän oli hyökännyt muiden lasten kimppuun, kävellyt huolettomasti luokassa ja yrittänyt tuhota naulakot.

Hän ei tuntenut todellista rakkautta kehenkään, mutta välillä hän sai hellän tunnekohtauksen. Silloin hän halasi eri ihmisiä ilman näkyvää aihetta. Lopputulos ei ollut lainkaan miellyttävä. Tämä ei näyttänyt koskaan aidon kiintymyksen ilmaisulta vaan äkilliseltä kohtaukselta. Ei voinut olla ajattelematta, että Fritz ei ehkä koskaan pystyisi rakastamaan ketään eikä koskaan tekisi jotain, vain miellyttääkseen toista. Hän ei välittänyt jos ihmiset olivat surullisia tai pahoillaan hänen takiaan. Hän näytti melkein nauttivan kun ihmiset suuttuivat yrittäessään opettaa häntä, aivan kuin tämä olisi miellyttävä tunne jota hän yritti provokoida negativimismilla ja tottelemattomuudella.

Fritz ei tiennyt mitä tarkoittaa kunnioitus ja oli täysin välinpitämätön aikuisten auktoriteetista. Häneltä puuttui sosiaalisen etäisyyden taju ja puhui ilman ujoutta jopa ventovieraille. vaikka hän oppi kielen jo hyvin aikaisin, oli kahdotonta opettaa häntä teitittelemään. Hän sinutteli kaikkia. Toinen kumma ilmiö tässä pojassa oli erityiset setereotyyppiset liikkeet ja tavat.

______________________

Donaldilla, Kannerin ensimmäisellä tapauksella näyttää myös olleen melko varhainen ja epätavallinen puheen kehitys. kaksi vuotiaana hänen sanottiin pystyvän nimeämään suuren määrän kuvia ja lausuvan ulkoa sekä runoja että proosaa. Aspergerin kuvaava lause ‘puhuu kuin aikuinen’ kertoo erikoisesta pikkuvanhasta lapsesta.

Vaikka käytösongelmat tulevat hyvin esiin Aspergerin tapauksissa, ne eivät tule yhtä hyvin esiin Kannerin tapauksissa vaikka hän mainitsee myös aggressiivisen ja tuhoavan käytöksen. Tämä ero saattaa johtua lapsikeskeisestä asenteesta, joka tuolloin vallitsi USA:ssa, kun taas Euroopassa kunnioitus ja kuri olivat tärkeässä roolissa koulutuksessa.

Sosiaalinen vaikeus joka tässä kuvataan muistuttaa  enemmän ‘erikoista’ kuin välinpitämätöntä tai passiivista tyyppiä, joita käytetään Wingin ja Gouldin (1979) terminologiassa.

Esimerkeissä myöhemmin ilmenee, että Fritzin stereotyyppiset (toistuvat) liikkeet ja tavat sisältävät hyppyjä, lyöntejä ja kaikupuhetta. Kriittinen ominaisuus on sen katkonainen luonne. Usein näyttää, että se syntyy ilman ulkoista tekijää.
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.


Jatkuu...