Hän söi mitä mahdottomimpia tavaroita, esimerkiksi kokonaisia kyniä, puuta ja lijyä, tai paperia, huomattavia määriä. Ei ihme hänellä oli säännöllisiä vatsavaivoja. Hänellä oli myös tapana nuolla pöytä ja sitten pelata ympäri syljellään. Hän myös teki tälläiselle lapselle ominaisia ilkeyksiä.
Sama poika, joka istui [omissa ajatuksissaan] kuuntelematta poissa olevan näköisenä saattoi äkkiä hypätä silmät kiiltäen, ja ennenkuin kukaan ehti tehdä elettäkään hän oli taas tehnyt jotain ilkeyksiä. Ehkä hän heitti kaikki tavarat pöydältä tai löi toista lasta. Tietysti hän aina valitsi pienemmän, avuttomamman lyödäkseen niin että tämä alkoi pelkäämään häntä.
Hän saattoi panna päälle valot tai avata vesihanan tai äkkiä juosta pois äitinsä luota toisen aikuisen luo niin että hänet saatiin vain vaivoin kiinni. Sitten hän saattoi heittäytyä lätäkköön niin että hän oli mudassa päästä jalkoihin. Nämä impulsiiviset teot tapahtuivat aina ilman varoitusta ja olivat siksi erittäin vaikeita hallita tai kontrolloida.
Joka kerta näissä tilanteissa tapahtui pahin ja kaikkein kiusallisin. Poika näytti olevan erityisen tietoinen tästä ja tuskin näytti välittävän mitä ympärillä tapahtui! Ei ihme, että näiden lasten pahantapainen käytös näyttää ‘laskelmoidulta’.*
---------------------------------
* Kiistanalaisempia Aspergerin ideoista on, että hänen kuvaamansa autistiset lapset ovat tahallaan ilkeitä tai pahantapaisia. Tämä ajatus on nähtävä yhdessä muiden huomioiden kanssa lasten yleisestä välinpitämättömyydestä muiden ihmisten tunteista. Esimerkit, jotka Asperger antaa osoittavaa, että Fritz provokoi opettajaansa koska nauttii nähdessään tämän vihastuvan
---------------------------------
Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.
Jatkuu...