HANS RATKAISEE!

Bleuerin autismi*

Bleuer kuvaa [edellä] erityistä ajattelua, jota hän luonehtii ‘autistiseksi’ tai ‘harhaiseksi’ ajatteluksi. Tälläinen ajattelu ei ole päämäärätavotteinen mutta sitä ohjaa halut ja mielikuvat. Erotuksena skitsofreniasta, jossa se on kaikkein oudointa, autistista ja harhaista ajattelua voi esiintyä myös ihmisillä, jotka eivät ole psykoottisia, ja todellakin jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi taikauskossa tai pseudo-tieteessä. Kuitenkaan tämän kaltainen ajattelu ei koske lapsia, joista me tässä olemme huolissamme. Enintään saattaa olla ajoittaisia viitteitä tämän kaltaisista ajatushäiriöistä.

Vähiten mainittu Bleuerin autismista voi olla tässä kuvailu persoonallisuus häiriö. Kun skitsofreniset potilaat näyttävät vähitellen menettävän kontaktin, lapsilta joista kerromme puuttuu kontakti jo alunperin. Autismi on tärkeä ominaisuus molemmissa tapauksissa. Se värittää täydellisesti mielikuvituksen, ajattelun, tahdon ja toiminnan.

Yhteistä skitsofrenialle ja lastemme oireille on eristäytyminen olemassa olevan maailman ulkopuolelle. Kuitenkin toisin kuin skitsofreniset potilaat lapsemme eivät osoita persoonallisuuden hajaantumista. He eivät ole psykoottisia, vaan osoittavat enemmän tai vähemmän asteista psykopatiaa.

Perustavaa laatua oleva häiriö jota olemme todenneet lapsissamme näkyy koko persoonallisessa ilmaisussa ja voi selittää heidän vaikeutensa ja puuttensa yhtä hyvin kuin heidän erityiset saavutuksensa. Kun on oppinut kiinnittämään huomiota autismin ominaispiirteisiin, huomaa ettei se ole harvinaista lapsilla varsinkaan lievissä muodoissaan. Seuraavassa kuvaillaan muutama esimerkkitapaus.

Bleuer (Wikimedia Commons)
----------------------
Bleuerille autistinen ajattelu merkitsi mielikuvista lähteviä ajatusyhteyksiä. Hän sovelsi tätä konseptia skitsofrenisten potilaiden lisäksi myös tavallisiin ihmisiin. ‘Autistinen ajattelu muuttaa pojan joka leikkii sotilasta kenraaliksi, tytön joka leikkii nukellaan onnelliseksi äidiksi … se mahdollistaa uneksijan ilmaisemaan toiveitaan ja pelkojaan.’ Vuonna 1919 Bleuer julkaisi The autistic-underdisciplined thinking in medicine and how overcome it, jossa hän arvosteli silloista lääketieteellistä käytäntöä. Hän antoi esimerkkejä sellaisesta uskosta lääketieteeseen, jotka ovat enemmän toiveita kuin totuudenmukaisia, epäloogisia kuin loogisia, kuvitemia kuin todellisia. Tämän happaman kirjoituksen perusteella on selvää, että Bleuerin näkemyksellä ei autismista ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten autismi nähdään niinkuin kuin me sen tunnemme. Tämän huomioi myös Asperger, joka oppikirjansa (1952) myöhemmässä uudistetussa painoksessa poistaa viittauksen harhaiseen ajatteluun [Uta Frith].

---------------------------

*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Lapsuuden 'autistinen psykopatia'

Nimi ja konsepti

Olen valinnut nimen autismi kuvailla häiriötä, joka tuottaa tässä käsiteltävät epätavalliset persoonallisuuspiirteet. Nimi tulee skitsofreniassa käytetystä autismin konseptista. Autismi viittaa tässä mielessä perustavaa laatua olevaan kontaktihäiriöön joka esiintyy äärimmäisessä muodossaan skitsofreniapotilailla.

Bleuerin käyttöön ottama nimi ‘autismi’ on epäilemättä merkittävä kielellinen ja konseptuaalinen aikaansaannos lääketieteellisessä sanastossa. Ihmiset elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja reagoivat siihen jatkuvasti. Kuitenkin ‘autisteilla’ tämä vuorovaikutus on vakavasti häiriintynyt ja merkittävästi rajoittunutta. Autisti elää vain itselleen (ref. kreikan sana autos) eikä ole aktiivisena toimijana osana suurempaa organismia, joka häneen vaikuttaisi tai johon hän vaikuttaisi. Bleuer määrittelee skitsofrenistä autismia seuraavasti:

Skitsofreninen potilas menettää kontaktin todellisuuteen eriasteisesti. Hän lakkaa huolehtimasta todellisesta maailmasta. Hän osoittaa aloitekyvyn menetystä, päämäärättömyyttä, laiminlyö todellisuutta, harhaantuu asiasta, mutta on käytökseltään myös impulsiivinen ja omalaatuinen. Hänen toimistaan ja elämänasenteestaan puutuu ulkoinen motivaatio.
Toiminnasta puuttuu jatkuvuutta, mutta ajoittain tietyistä päämääristä hän pitää itsepäisesti kiinni. Usein nähdään ‘hullunkurista itsepäisyyttä’ kun potilas haluaa jotakin ja samaan aikaan päinvastaista. Nämä näkyy pakkomielisinä tekoina, automaattisina toimintoina, automaattisina määräyksinä jne. Skitsofreniset potilaat elävät kuvitteellisessa toiveiden täyttymyksen ja syrjinnän ajatusten maailmassa.

Kuva: Wikipedia

-------------------------------

Ote teoksesta Hans Asperger Lapsuuden 'autistinen psykopatia'

Uta Frithin alkuperäinen käännös ja huomautukset teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Hans Asperger: Autistic Psychopathy in Childhood

Lapsuuden 'autistinen psykopatia'

HANS ASPERGER

Uta Frithin alkuperäinen käännös ja huomautukset*

Seuraavassa kuvaan erityisen kiinnostavan ja selkeästi tunnistettavan tyyppisen lapsen1. Yhteisenä piirteenä näille lapsille on perustavaa laatua oleva häiriö, joka näkyy lasten fyysisessä olemuksessa, ilmaisussa ja käyttäytymisessä yleensä. Tämän häiriö aiheuttaa vakavia ja sille ominaisia vaikeuksia sosiaalisessa sopeutumisessa. Monilla sosiaaliset ongelmat ovat niin huomattavat, että ne varjostavat kaikkea toimintaa. Joissakin tapauksissa näitä ongelmia tasapainottaa korkean tason omaperäinen ajattelu ja kokemus. Tämä voi usein johtaa poikkeuksellisiin saavutuksiin myöhemmin elämässä. Esiteltävä persoonallisuushäiriö todistaa väitteen, että poikkeukselliset ihmiset tarvitsevat poikkeuksellinen koulutuksen, joka ottaa huomioon heidän erityiset vaikeutensa. Huolimatta häiriöstä voimme näyttää, että nämä ihmiset voivat täyttää oman sosiaalisen roolinsa yhteiskunnassa erityisesti jos he löytävät ympäristöstään ymmärrystä, rakkautta ja huolenpitoa. On monia syitä kuvailla yksityiskohtaisesti tämän tyyppistä erityisesti kehittyvää lasta. Ei vähintään siksi, että nämä lapset nostavat esiin psykologian ja koulutuksen keskeiset kysymykset.

---------------------------

*Käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (s. 37, 1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Ensimmäiset seitsemän sivua yleistä ja keskustelevaa esittelyä on jätetty pois tästä käännöksestä. Asperger jätti ne pois kirjoituksensa uudistetusta painoksesta oppikirjassaan Heilpädagogik (1952). Poisjätetty osuus käsittelee keskustelua erilaisista persoonallisuuspiirteistä, joiden tarkoitus oli määritellä normaaleja ja patologisia persoonallisuuspiirteitä. Se päätyy esittämään, että niiden rajallisuus on mahdollista käyttämällä yleistä kuvausta ja henkilökohtaisia tapauskertomuksia [Uta Frith].

Jatkuu...

Kokeile HS 10 kysymyksellä elämän tarkoitusta

Ihmiset suhtautuvat elämän tarkoitukseen hyvin eri tavoin. Yksi on vuosikymmeniä tyytyväinen samassa tehtävässä, toinen haluaa vaihtelua harva se vuosi.

Aktiviteettien vaihtamisesta voi olla myös hyötyä. Vaihtoehdot lisääntyy, jos on paljon osaamista eri elämisen muodoista pummista opiskelijaksi ja palkkatyöhön. Kääntöpuolikin silti on. Joku voi miettiä, onko elämän yleisihmisellä mistään osaamista.

Testaa, onko sinun aika miettiä elämäntapaintiaanin uran vaihtoa.

HS tarjoaa online edition testauksen